Nuorten mielenterveys ja sen ongelmat ovat nousseet otsikoihin viime aikoina. Puolet mielenterveyshäiriöistä puhkeaa teini-iässä. Jopa 20-25% nuorista kokee jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Ongelmia on eri asteisia ahdistuneisuudesta aina masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ammattilaisista melkein 90% kertoo nuorten syrjäytyneisyyden riskin kasvaneen korona-aikana. 75% nuorista kokee, että koronarajoitukset ovat heikentäneet henkistä hyvinvointia. (Lähde: Allianssi) Kun koronan tuomaan kuormitukseen lisätään avun saamisen vaikeus, on vaarana, että tulemme kokemaan samanlaisen mielenterveyden ongelmavyyhdin kuin -90 luvun laman aikana.
Mielenterveysongelmat on yleisin syy varhaiseläkkeelle siirtymisessä ja mielenterveyden kulut Suomen valtiolle OECD:n mukaan ovat jopa 11 miljardia euroa.
Jos päästämme nuorten mielenterveyden romahtamaan, näkyy se tulevaisuudessa myös mm. korkeampina työkyvyttömyyseläkekuluina ja korkeampina kuluina erikoissairaanhoidon puolella. Vaikka mielenterveys on itseisarvo on mielenterveystyö siis myös talouden kannalta järkevää.
Tulevilla aluevaltuutetuilla onkin nyt paikka lunastaa lupaukset ja ottaa ongelmasta isosti koppia, ettei 90-luvun virheet toistu. On taattava, että tulevaisuudessa ennaltaehkäisevät palvelut, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, terapiatakuu, katkeamattomat hoitoketjut, riittävästi resurssoidut koulukuraattori- ja psykologipalvelut ovat jokaisen nuoren saavutettavissa. Nuoret ovat tulevaisuutemme selkäranka, joista meidän tulee pitää huolta.